Mustaa hennaa ei ole olemassa

Ekokampaajana olen törmännyt useasti termiin “musta henna”, jota virallisesti ei ole olemassakaan. Aito henna on aina pohjapigmentiltään oranssia ja monella menevätkin termit herkästi sekaisin. Käydään aivan ensimmäisenä läpi kasvivärjäyksen pääraaka-aineita inci nimineen. Voit siis etsiä väripakettisi “ingredients” listalta löytyykö sieltä näitä ainesosia:

Kasvivärjäyksen pääraaka-aineina toimivat henna, indigo, cassia ja katam.

-Henna on Lawsonia Inermis-kasvista kuivattu ja jauhettu kasvivärijauhe. Hennan värjäystulos on aina kirkkaan oranssista lämpimään punaruskeaan.

-Indigo on Indigofera Tinctoria-kasvista saatava kasviväripigmentti ja indigon värjäystulos on sellaisenaan tumma tai syvä tummanruskea. Joskus värjäystulos on jopa vihertävän sinertävä, mutta vihreys häviää hiuksista ajan kanssa indigon saadessa happea.

-Cassia (cassia obovata/cassia auriculata) on kullansävyinen kasviväri, jota kutsutaan myös värittömäksi hennaksi. Cassian avulla saadaan kiiltoa ja kauniita kullanvaalean sävyjä jo valmiiksi vaaleahkoon tai vaaleaan hiukseen.

-Hyvänä hiusten tummentajana toimii myös katam (Buxus Dioica), joka on puksipuuheimoihin kuuluva kasvi ja sillä on hyvä hiuksia tummentava ominaisuus.  Pohjapigmentiltään katam on enemmän sinivioletti verrattuna vihertävämpään indigoon. Katamilla voidaan korvata hyvin indigo, joka aiheuttaa osalle päänsärkyä ja yliherkkyyttä. Katamista onkin havaittu vähemmän herkkyysoireita kuin indigosta. Katamia kannattaa kuitenkin opetella käyttämään, jotta siitä saadaan paras hyöty irti. Se on mielestäni hivenen pehmeämpi teholtaan sekä nopeammin haalistuva. Katamia kasvaa Jemenissä ja sitä saadaan pääosin kuivilta ja kivisiltä autiomaa-alueilta. Siksi sen saatavuus on hieman haastavampaa ja se ei ole vielä niin yleinen käyttökasvi. Voit tilata katamia täältä.

Huomioithan, että katam ja indigo kuuluvat niihin kasveihin, joista nousee vaalennettaessa esiin vihreyttä. Nämä ovat siis hyvin pysyviä pigmenttejä hiuksille. Aivan kuin hennakin, joka muuttuu vaalentaessa kirkkaamman oranssiksi.

Kasviväreistä pystytään sekoittamaan monipuolisia ja kauniita sävyjä. Markkinoilla on runsas määrä valmiita kasviväri sekoituksia, joiden seassa on erilaisia sävyttäviä sekä hoitavia ainesosia sekä yrttejä. Tiivistettynä siis, kasvivärjäys ei ole pelkkää hennaamista, sillä henna on vain yksi raaka-aine kasvivärien joukossa. Kun lasketaan kaikki mahdolliset yrtitkin mukaan, on raaka-ainelista todella pitkä.

Aidon hennan tunnistaa oranssista pigmentistä.

Mistä sitten tulee termi “musta henna”? Luulen tietäväni vastauksen. Aikoinaan etelän rantalomakohteissa keksittiin alkaa tekemään mustia hennatatuointeja. Ikävästi luonnonhenna onkin saattanut saada vaarallisen maineen mustien hennatatuointien tai värivalmisteiden takia, koska niihin on lisätty tummentavaa parafenyleenidiamiinia eli PPD:ta. PPD on hapeteväreissä käytettävä voimakas kemikaali, joka kykenee läpäisemään ihon ja pääsee jopa verenkiertoon saakka. PPD:n tai sen johdannaisten ansiosta hapetevärit kykenevät tummentamaan hiuksia ja se on myös yliedustettuna kosmetiikkamaailman allergisissa reaktioissa. PPD allergiat ovat yllättävän yleisiä sekä vaarallisia, sillä pahimmillaan ne voivat johtaa anafylaktiseen shokkireaktioon. Niin kuin mainitsin, puhdas henna on aina pigmentiltään oranssia ja jotta siitä voitaisiin saada musta, on hennatatuointiin lisätty suuri määrä PPD:ta. Tämä on myös hyvin kyseenalaista toimintaa, sillä tatuointia ei huuhdella iholta pois, toisinkuin hapetevärissä. Mustapigmenttinen hennatatuointi on iholla viikkokausia ja altistaa kantajansa suurelle määrälle PPD:ta. Siksi ihmiset, jotka ovat ottaneet joskus mustan hennatatuoinnin, ovat alttiimpia allergisoitumaan hapeteväreille. Jos siis haluat ottaa aidon ja puhtaan hennatatuoinnin, huolehdithan, että se on oranssin sävyinen. Tällaisia hennatatuointeja on tehty esimerkiksi Intiassa hyvin pitkään.

Samalla muistutan, että puhtaisiin kasviväreihin ei ole ikinä lisätty parafenyleenidiamiinia (PPD), joten PPD- allergikoille kasvivärjäys saattaa olla turvallinen vaihtoehto.

HUOM: Markkinoilla on myös olemassa “niin sanottuja kasvivärejä”, joista voi löytyä PPD:ta. Kannattaa siis lukea “ingredients” lista hyvin tarkkaan, jotta tunnistat aidon kasvivärin. Jos listalta löytyy näitä termejä, on niihin lisätty parafenyleenidiamiinia:

-p-fenyleenidiamiini (INCI: p-Phenylenediamine)

-tolueeni-2,5-diamiini (INCI: Toluene-2,5-Diamine)

-2-nitro-p-fenyleenidiamiini (INCI: 2-Nitro-p-Phenylenediamine)

-4-amino-2-hydroksitolueeni (INCI: 4-amino-2-hydroxytoluene)

-p-aminofenoli (INCI: p-Aminophenol)

-m-aminofenoli (INCI: m-Aminophenol)

Lähde inci nimiin: Allergia.fi

Kasvivärjään omia hiuksiani pääosin katamin ja hennan yhdistelmällä. Joskus sekoitan mukaan indigopohjaa jos haluan kestävämmän värjäystuloksen. Olen kuitenkin päänsärkyherkkä indigolle ja siksi suosin usein katamia.

Loppuun vielä hyviä uutisia. Jos haluat oppia lisää syventävää tietoutta kasvivärjäyksestä, niin olen kirjoittanut teitä varten kaksi erilaista digitaalista “Kasvivärjäyksen ABC” e-opasta. Toinen on kuluttajille ja toinen ammattilaisille. Löydät oppaat täältä. Suosittelen lämpimästi lukemaan, jotta onnistut kasvivärjäyksen parissa.

<3: Ecohair Hanna