Miksi kasvivärisävyn suosittelu voi olla vaikeaa?
Olen törmännyt lukuisia kertoja erilaisilla sosiaalisen median alustoilla kysymykseen “Mikä kasviväri olisi paras vaaleaan, tummaan tai punaiseen sävyyn?” Tähän ei ole kuitenkaan yksiselitteistä vastausta, sillä sävyn onnistuminen riippuu aina pohjasta. Vaikka laittaisin kymmenelle asiakkaalle saman reseptin, olisi se jokaisella hieman erilainen.
Kasvivärit tarttuvat hiusten pintaan kuin suoravärit ja vertaan niitä usein vesivärimaalaukseen. Jos kuvittelet hiustesi tilalle paperin, joka on valkoinen, tarttuu oranssi henna siihen kirkkaan kelta-oranssina. Mikäli sinulla taas on pohjalla ruskea paperi eli ruskeat hiukset, tarttuu oranssi henna lämpimän ruskeana ja lopputulos on enemmän kastanjainen.
Kasvivärit eivät myöskään vaalenna hiuksia, sillä vaalennukseen tarvitaan aina vetyperoksidia. Mikäli siis haaveilet vaaleasta kasviväristä, niin tarvitset valmiiksi vaalean pohjavärin hiuksillesi. Tässä tapauksessa hiuksiasi voidaan sävyttää erilaisilla vaalean vivahteilla tai voit kysyä esimerkiksi ammattilaisen tekemää savivaalennusta pohjalle.
Seuraavaksi näet eri tummuusasteiden eroja, miten hiusten luonnollinen pohjaväri vaikuttaa hennan tarttuvuuteen.
Hyvin usein näkee myös kysymyksiä, että miksi joku sävy ei ole tarttunut toivotulla tavalla. Uskaltaisin väittää, että kyseessä on aina joko hiusten pohjaväri tai hiusten kunto, mitä ei ole huomioitu värjäysprosessissa. Kerron muutaman esimerkin.
Esimerkki 1: Pohja on vaalea ja toiveena on viileä sekä tumma lopputulos. Väri valitaan kivan näköisen väripurkin perusteella, jonka kannessa on pähkinänruskea väri. Lopputuloksesta tuleekin yllättäen vihreä, koska värisekoituksen incissä on eniten indigoa, joka on viherpohjainen. Kasvien kanssa hiusten tummennuksessa ratkaiseekin aina se, mitä pohjalta löytyy. Voit lukea lisää aiheesta täältä jos tavoittelet mahdollisimman tummaa tai jopa mustaa kasviväriä.
Esimerkki 2: Hiuksille toivotaan hopeista tai pastellista taittosävyä, sillä pohja on muuttunut hyvin kellertäväksi. Ehkä mustikkajauhe voisi auttaa asiaan, mutta yllättäen sävytyksen jälkeen hiukset muuttuvat vihertäviksi. Tähänkin on hyvin looginen selitys. Mustikka on väriltään sinertävä ja mitä tapahtuu jos sekoitat vesiväreillä keltaista ja sinistä? Lopputuloshan on vihreä! Näin toimivat myös kasvit ja suoraväripigmentit. Mustikan pigmenttiin voidaan kuitenkin vaikuttaa myös hoitoaine valinnoilla ja vaikutusajoilla vaikka pohja olisi kellertävä. Eli onnistuminen voidaan saavuttaa sopivalla vaikutusajalla sekä oikealla PH:lla, nimittäin mustikan antosyaanit toimivat luonnon PH-indikaattoreina ja siksi sen sävy hieman vaihtelee eri PH ympäristöissä. Esimerkiksi Ekopharma Mustikka hopeahoitojauhe tarttuu Vadelma hoitoaineen kanssa enemmän purppuraisena ja Tyrni hoitoaineen kanssa enemmän harmahtavana. Tämä johtuu hoitoaineiden PH eroavaisuuksista.
Esimerkki 3: Hiukset ovat hyvin käsitellyt ja useaan otteeseen vaalennetut. Toiveena olisi oikein liekehtivä hennalla värjätty oranssi . Kuitenkin lopputulos on kaikkea muuta. Latva on haalistuneen keltainen ja ainoastaan tyvi intensiivisen oranssi. Mikä on voinut mennä pieleen? Syy on varmasti hiusten huokoisuus. Kun hiusten keratiiniproteiinirakenne on kärsinyt voimakkaista vaalennuksista, se tarvitsee ensisijaisesti hoitokuuria paikatakseen vaurioita. Mitä huonokuntoisempi hius on, niin sitä huonommin se sekä ottaa väriä vastaan sekä säilyttää värinsä. Hiuksia on siis hoidettava alkuun sekä väriä kerrostettava, jotta toivottu lopputulos saavutetaan. Tyvi on aina hiuksissa se tervein osuus, joten siksi tyvi saattaa napata pigmentin hyvin, kun taas käsitelty latva jopa hylkii sävyä.
Esimerkki 4: Lopputuloksesta halutaan täyteläinen keskiruskea ja pohja on jo valmiiksi tumma. Väriksi valitaan kivan näköinen tumma kasviväri, mutta yhtäkkiä lopputulos onkin lähes musta. Tämä johtuu liian tummasta värivalinnasta jo valmiiksi tummaan pohjaan. Incissä on saattanut olla liikaa tummentavaa indigoa, kun väriksi olisi riittänytkin paljon kevyempi sekoitus.
Esimerkki 5: Pohja on harmaa ja hiuksille toivotaan kaunista ruskeaa lopputulosta. Värjäyksen jälkeen sävy yllättää ja pohjalla näkyy sinistä tai viher-kellertävää laikukasta pigmenttiä. Miksi näin on päässyt käymään? Siksi, että harmaat tarvitsevat pohjalleen esipigmentointia lämmöllä. Voit lukea lisää harmaiden hiusten kasvivärjäyksestä täältä.
Esimerkki 6: Hiukset ovat valmiiksi erittäin tummat ja niistä halutaan punertavat. Väri ei kuitenkaan vaalenna väriä eli pohja olisi saatava ensin vaaleammaksi, jotta se ottaa punapigmentin vastaan. Mikäli pohjalla on jo valmiiksi tumma kasviväri, on tilanne kuitenkin haastavampi. Indigo muuttuu vaalentaessa vihreäksi ja punainen on taas vihreän vastaväri. Jos indigon vihreys tulee kunnolla esiin, värjää vastaväritaitto hiukset todennäköisesti uudelleen tummaksi/ruskeaksi tai pahimmillaan hiukset jäävät vihertämään. Tässä tapauksessa sävy kannattaa muuttaa siis ajan kanssa ja asteittain.
Kuvasarja pieleen menneestä harmaiden kasvivärjäyksestä, jonka korjasin pehmeämmän ruskeaksi.
Kaiken edellä mainitun vuoksi oikean kasvivärin suosittelu on siis monimutkaisempaa ja siksi perehdyn aina ensimmäisenä hiusten pohjaväriin. Esimerkiksi virtuaalikampaamo palvelussa asiakas lähettää hiuksistaan ja toiveistaan tarkat kuvat, jolloin tiedän pystynkö konsultoimaan asiakasta etänä. Olennaista on myös tiedostaa hiusten rakenne sekä edeltävät käsittelyt. Kasvivärin valinnassa huomioidaan aina myös tarkasti väriympyrä, joka on kaiken perusta. Kasvivärjäyksen ABC e-oppaassani sekä verkkokurssillani opetellaan juuri näitä asioita.
Jos siis pohdit oikean kasvivärin valintaa, niin autan sinua mielelläni. Ota rohkeasti yhteyttä tai tutustu ihmeessä oppaaseeni, joka on ollut vuosien varrella suosituin oppaani ja auttanut monia oikean kasvivärin valinnassa.
<3: Ecohair Hanna